Lähetin tämän kirjoituksen 2005-03-20 Helsingin Sanomien mielipidesivulla julkaistavaksi. Helsingin Sanomat ei julkaissut kirjoitusta. (English summary: Anti-circumvention legislation does not make sense, and it is fallacious to compare circumventing DRM to breaking into an apartment.)
Kulttuuriministeri Tanja Karpela puolusteli uuden tekijänoikeuslakiesityksen teknisten suojausten kiertämiskieltoa vertaamalla teknisiä suojauksia lukkoon (HS 20.2.2005). Karpelan mukaan lukittuun tilaan ei saa murtautua oli kyse sitten asunnosta tai tiedostosta. Vertaus ontuu kuten fyysisestä maailmasta digitaaliseen maailmaan laajennetut vertaukset aina.
Tarkastellaanpa kuitenkin Karpelan esittämää asuntotapausta. Mitä jos kaikki asunnot myytäisiin lukittuina, mutta vain SDP:n ja Kokoomuksen jäsenille myytäisiin myös avain? Keskustan jäsenet joutuisivat ensi töikseen murtautumaan ostamaansa asuntoon ja näin ollen muuttuisivat rikollisiksi ostamaansa asuntoa käyttäessään. Esimerkki on absurdi, mutta teknisten suojakeinojen kiertämiskielto on juuri näin absurdi.
Jos Linux-käyttäjä ostaa Helsingin keskustasta elokuvan DVD:llä, hän ei voi katsoa elokuvaa tietokoneellaan pitämättä hallussa ja käyttämättä ohjelmaa, joka ilman elokuvayhtiöiden hyväksyntää murtaa DVD:n teknisen suojauksen. Jos lakiesitys menee läpi, elokuvan laillisesti ostaneesta kuluttajasta tulee rikollinen, kun hän yrittää katsoa elokuvan valitsemillaan välineillä. Jos kuluttaja taas hankkisi elokuvan Viipurista piraateilta, elokuvan saisi suojaamattomassa muodossa. Piraattikopiohan on käytännöllisempi valinta!
Onko tekijänoikeuden haltijan edun mukaista, että kuluttaja jättää DVD:n ostamatta tai hankkii elokuvan piraateilta? Itse olen jättänyt mm. Maija Vilkkumaan uudemmat äänilevyt ostamatta (ja myös piratoimatta), koska ne on pyritty suojaamaan käyttämiltäni kuuntelumenetelmiltä. Mielestäni tilanne ei ole edullinen minulle eikä Vilkkumaalle.
Lainsäätäjän on syytä ottaa huomioon, etteivät elokuva- ja levy-yhtiöt osaa itse tunnistaa omaa etuaan. Elokuvayhtiöt halusivat aikanaan kieltää videonauhuritkin. Silloin terve järki voitti, ja elokuvien videomarkkinoista tulikin elokuvayhtiöille olennaisempi tulonlähde kuin teatterilevityksestä.
Venäjän piraatit ja Internetin piraattikopioiden levittäjät osaavat kyllä murtaa tekniset suojaukset. Miksi olisi syytä olettaa, että ne, jotka eivät noudata nykyistä lakia, noudattaisivat lakiesityksenkään kieltoja? Teknisillä suojauksilla aiheutetaan haittaa niille, jotka ostaisivat teoskappaleen laillisesti, jos laillisesti hankitun teoskappaleen käyttöä ei olisi pyritty estämään.
Jos lainsäätäjä säätää tervettä järkeä ja intuitiota vastustavan lain, nuori sukupolvi kasvaa kuin Neuvostoliitossa kunnioittamatta lakia. Tämä ei ole yhteiskunnan etu. Nykyään suomalaiset vielä yleensä noudattavat lakia miettimättä, voiko noudattamatta jättämisestä jäädä kiinni.
Teknisen suojauksen kiertämiskielto ei ole eduskunnan idea. Suomen vaaleilla valitulla eduskunnalla pitäisi olla selkärankaa jättää toteuttamatta epädemokraattisesti WIPO:ssa (World Intellectual Property Organization) ja EU-komissiossa tehdyt terveen järjen vastaiset päätökset ja direktiivit. On demokratian irvikuva jättää vaaleilla valitulle elimelle vain paikallinen toteutus, kun asia on jo päätetty muualla.
Henri Sivonen
ohjelmistokehittäjä ja tekn.yo, tietotekniikka