14. lokakuuta 2020 lähetin Sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon sähköpostitse otsikolla ”Asiakirjapyyntö: Elokuun maskiselvitys” seuraavaa:
Helsingin Sanomien mukaan (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006668886.html): "Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) antoi hallituksen sote-ministeriryhmässä kirjallisen selvityksen siitä, mitä sosiaali- ja terveysministeriö, eri viranomaiset ja kansainväliset tahot ovat eri vaiheissa kasvomaskeista linjanneet." ja jutun lopussa:
"Epidemiatilanteen heiketessä elokuussa annettiin suositus kasvomaskien käytöstä.
Tuolloin STM:n tilaamassa maskiselvityksessä arvioitiin ulkopuolisella taholla teetetyn tieteellisen kirjallisuuskatsauksen avulla maskien käytön tutkimuksilla todettu hyödyllisyys tällaisessa virustaudissa, selvitys toteaa."
Lain viranomaisen toiminnan julkisuudesta nojalla pyydän tuon Helsingin Sanomien juttunsa lopussa mainitseman STM:n elokuussa tai niillä main tilaaman maskiselvityksen, jota ei käsittääkseni ole aiemmin julkisuudessa mainittu ja jonka johtopäätös Helsingin Sanomien kertoman perusteella ilmeisesti poikkesi toukokuun lopulla julkaistusta STM:n tilaamasta maskiselvityksestä. Katson elokuiseen selvityksen viittaamisen sote-ministeriryhmälle annetussa selvityksessä ja oletettavasti käytössä elokuisen THL:n suosituksen vastustamattomuuspäätöksessä olevan osoitus asian valmistumisesta em. lain 6 §:n tarkoittamalla tavalla. Katson, ettei kyseinen asiakirja voi olla salainen, koska Helsingin Sanomissa kerrotun perusteella se vaikuttaa koostavan julkista tutkimustietoa.
Mikäli kyseinen asiakirja on julkaistu Webissä ilman pääsyä rajoittavia sisäänkirjautumisvaatimuksia, asiakirjanantamistavaksi sopii, että lähetätte minulle asiakirjan URL:in. Muussa tapauksessa voin vastaanottaa asiakirjan sähköpostin liitteenä.
Katson, että pyyntöön tulee vastata maksuttomasti em. lain 34 §:n 1 momentin kohdan 3 perusteella.
(Meiliallekirjoitukseni)
21. lokakuuta 2020 sain seuraavan vastauksen otsikolla ”VN/22566/2020-SAAP-1 - Julkisuuslain mukainen tietopyyntö STM:n tilaamasta maskiselvityksestä”:
Hei
STM ei ole tilannut toista maskiselvitystä. Nähtävästi jutussa käsiteltiin ministeri Kiurun selvitystä hallituksen sote-ministeriryhmälle. Näin ollen emme voi toimittaa teille pyytämäänne asiakirjaa, koska sitä ei ole olemassa.terveisin
Jaana Koski
Hallintoylijohtaja(Henkilön ja ministeriön yhteystietoja)
14. lokakuuta 2020 lähetin Sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon myös toisen sähköpostin otsikolla ”Asiakirjapyyntö: Kirjallinen selvitys maskilinjauksen vaiheista sote-ministeriryhmälle”:
Helsingin Sanomien mukaan (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006668886.html): "Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) antoi hallituksen sote-ministeriryhmässä kirjallisen selvityksen siitä, mitä sosiaali- ja terveysministeriö, eri viranomaiset ja kansainväliset tahot ovat eri vaiheissa kasvomaskeista linjanneet."
Lain viranomaisen toiminnan julkisuudesta nojalla pyydän tuon Helsingin Sanomien mainitseman kirjallisen selvityksen. Katson selvityksen esittämisen sote-ministeriryhmälle olevan osoitus asian valmistumisesta em. lain 6 §:n tarkoittamalla tavalla. Katson, ettei kyseinen asiakirja voi olla salainen, koska se Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien luonnehdinnan perusteella koostaa julkista tietoa.
Mikäli kyseinen asiakirja on julkaistu Webissä ilman pääsyä rajoittavia sisäänkirjautumisvaatimuksia, asiakirjanantamistavaksi sopii, että lähetätte minulle asiakirjan URL:in. Muussa tapauksessa voin vastaanottaa asiakirjan sähköpostin liitteenä.
Katson, että pyyntöön tulee vastata maksuttomasti em. lain 34 §:n 1 momentin kohdan 3 perusteella.
--
Henri Sivonen
21. lokakuuta 2020 sain seuraavan vastauksen otsikolla ”VN/22565/2020-SAAP-1 - Julkisuuslain mukainen tietopyyntö perhe- ja peruspalveluministerin antamasta selvityksestä”:
Hei
Ministerityöryhmät ovat valtioneuvoston epävirallisia poliittisia valmisteluelimiä ja ne on asetettu valtioneuvoston sisäistä valmistelua varten. Ministerityöryhmät eivät siis hoida tehtäviään julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla itsenäisesti, eivätkä niiden asiakirjat ole lähtökohtaisesti julkisia.Ministeri Kiurun esikunta on kuitenkin todennut, että pyytämänne selvitys voidaan teille toimittaa, joten olen liittänyt sen oheen.
terveisin
Jaana Koski
Hallintoylijohtaja(Henkilön ja ministeriön yhteystietoja)
Sähköpostin liitteenä oli tiedosto maskiselvitys.pdf.
On kiitettävää, että selvitys voitiin toimittaa minulle, kun se oli kovin pikaisesti päätynyt Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomienkin haltuun. Silti vieläkään ei rutiinilla toteudu toukokuussa linjattu avoimuus: Jos tämän asiakirjan voi antaa minulle, eikö sen olisi voinut panna proaktiivisesti Webiin stm.fi:hin?
Lainaan tähän asiakirjan sisällön kokonaisuudessaan ja lisään omia kommenttejani väliin:
Taustaa maskiohjeistuksesta
Yhteenveto:
- Hallitus on toiminut systemaattisesti tautitilanteen mukaan ja nojannut asiantuntijatietoon päätöksenteossaan koko koronapandemian ajan.
Jos maskiasiassa on koko ajan nojattu asiantuntijatietoon, miksei asiantuntijatiedosta ole kertynyt asiakirjoja STM:ään tiedottamisen perusteiksi? 18.4.2020 antamassaan tiedotteessa 99/2020 STM väitti: ”Väärä kangasvalinta voi lisätä hengitysvastusta, jolloin hiilidioksidipitoisuus voi lisääntyä haitallisiin mittoihin. Myös riski sydäntapahtumiin tai astmakohtauksiin voi kasvaa.” Nämä väitteet ovat luonteeltaan sellaisia, ettei viranomaisen mielestäni ole sopivaa esittää niitä, ellei viranomaisella ole näyttää tutkimusta, jossa tällaiset vaikutukset on todettu tai asiantuntija-arviota siitä, että tällaista on perusteltua epäillä. STM:llä ei kuitenkaan ollut esittää mitään perusteasiakirjoja koko tiedotteelle. THL:nkään ei esittänyt perusteasiakirjoja, joista olisi löytynyt tukea kyseiselle kohdalle.
- Suomi on selkeästi kaikilla mittareilla arvioituna selviytynyt koronan hoidosta ja hallinnasta hyvin.
Suomi on selviytynyt hyvin, kun verrataan muihin Euroopan maihin. Ongelma on kuitenkin globaali ja maailmalta löytyy esimerkkejä, että paljon parempi suoritus on mahdollinen. Mielestäni on kansanterveyden kannalta haitallista, ettei Suomessa haluta olla koronantorjunnassa maailman parhaiden joukossa, vaan onnitellaan itseä jo siitä, ettei suoriuduta niin huonosti kuin jotkin muut EU-maat.
- Keväällä ja kesällä vajetta oli erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön tarkoitetuista CE-merkityistä maskeista. Kangasmaskeja oli saatavilla.
Ydinkysymyshän on, miksi STM:lle oli tärkeää suitsia myös kangasmaskien suosittamista.
- Tukes, Fimea ja Työterveyslaitos ohjeistivat turvallisesta kasvomaskien käytöstä ensimmäisen kerran 3.4.2020
Ilta-Sanomat on kirjoittanut aiheesta. Tämä episodi on erittäin kummallinen. Työterveyslaitos poisti osan ohjeistuksestaan hyvin nopeasti. Laitoksen pääjohtajan esittämä peruste ohjeiden poistolle ei ole uskottava selitys tapahtuneelle. Pääjohtaja kieltäytyi kertomasta yksityiskohtia, mutta väitti ohjeen takaisinvedon perustuneen siihen, että oli laitoksen tietoon oli keväällä tullut maskeja, joiden läpi hengittäminen oli vaarallista. On todella kummallista vetää tuolla perusteella ohjeistusta pois sen sijaan, että kansaa olisi varoitettu joistakin tietyistä maskeista.
- Kesäkuussa strategia koronapandemian tukahduttamiseksi eteni hyvin, ja koronan esiintyvyys painui matalaksi. Maskisuositusten tarvetta arvioitiin suhteessa vallitsevaan tautitilanteeseen
On erittäin myönteinen tieto, että Suomessa kesäkuussa oli tukahduttamisstrategia. Olisi ollut hyvä, jos tämä olisi viestitty selvästi silloin. Mitä ilmeisimmin tukahduttaminen ei ollut strategiana maaliskuussa, Hetemäen raporttia ei mitä ilmeisimmin ollut laadittu tukahduttavalle hallitukselle eivätkä hybridistrategian mittarit ole tukahduttamisstrategian mittareita, mutta pääministerillä näyttää olleen kova tarve väittää, että strategia on ollut koko ajan sama. Kesäkuun lopulla tukahdutus-sanan lanseeraaja kirjoitti siitä, kuinka hallituslähteet yrittivät välttää sanaa.
Jos kesäkuussa oli voimassa tukahdutusstrategia, on sitä suurempi epäonnistuminen, ettei heinäkuuta käytetty kansan totuttamiseen ajatuksesta maskin käytöstä, lainvalmisteluun taudin torjumiseksi maan rajoilla ja muita ulkomailla toimiviksi havaittuja torjuntamenettelyjä mahdollisitavien lakien valmisteluun.
- Hallitus linjasi neuvottelussaan 3. kesäkuuta kasvosuojien käytöstä. Koronavirustilanteessa ensisijaista on noudattaa riittäviä fyysisiä etäisyyksiä sekä hyvää käsi- ja yskimishygieniaa tartuntojen ehkäisemiseksi. Hallitus ei antanut yleistä suositusta kasvosuojusten käytöstä, mutta katsoi, että suojusta voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi paikoissa ja tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi joukkoliikenteessä ruuhka-aikoina, joissa etäisyyksiä ei voida järjestää ja joissa vietetään pidempiä aikoja.
Asia ei kyllä ilmennyt kansalle siinä muodossa, kuin tämä kohta antaa ymmärtää. Kesäkuun alun kanta ilmeni selvän maskivastaisena, mutta maskeja ei sentään kielletty. STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen sanoi tuolloin, ”Olisihan vaihtoehtona ollut myös se, että [maskit] voisi kieltää”.
- Samalla todettiin, että epidemiatilanteen muuttuessa hallitus arvioi kasvosuojusten käyttösuositusta uudelleen.
- Elokuussa tautitilanne muuttui, ja nähtiin ensimmäiset merkit suotuisan trendin kääntymisestä. THL antoi 13. elokuuta maskisuosituksen vastauksi tilanteen kehittymiseen ja lisätoimien tarpeeseen.
3. kesäkuuta tehty linjaus näytti nojautuvan 29. toukokuuta julkaistuun STM:n maskiselvitykseen, jonka tiivistelmässä sanottiin ”Tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon.” Yllä ministeriö viittaa vain siihen, että tautitilanne muuttui, eikä selitä, mikä ymmärryksessä kasvosuojusten käytön vaikutuksessa muuttui.
Kansainväliset suositukset maskien käytöstä
- Koronapandemian alkuvaiheessa koko kevään ajan WHO suositteli maskien käyttöä oireetto- milla henkilöillä vain koronapotilasta hoidettaessa.
Yksityiskohtana huomattakoon, että WHO julkaisi 29. toukokuuta väliaikaisen ohjeistuksen Key planning recommendations for mass gatherings in the context of COVID-19, jossa kehotettiin järjestämään massatapahtumiin visuaalisia muistutuksia kansallisen linjan mukaisesti kasvomaskeista. Tässä siis WHO jo otti esille ajatuksen kansallisista linjauksista, jotka voisivat suosittaa tai vaatia maskia massatilaisuuksissa eikä vain potilasta hoidettaessa.
- Eurooppalainen tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC oli vastaavasti antanut suosituksen, että maskien käytön tulisi olla vasta toissijainen keino tartuntojen leviämisen ehkäisemisessä, ensisijaisesti tulisi huolehtia fyysisten etäisyyksien turvaamisesta sekä hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta huolehtiminen.
Mielestäni tämä luonnehdinta on kokonaisuuden kannalta räikeän harhaanjohtava. ECDC julkaisi raporttinsa Using face masks in the community 8. huhtikuuta. (Suomennos julkaistiin seuraavana päivänä.) Tämän raportin sisältö pitää ymmärtää huhtikuun alun kontekstissa. Tuolloin WHO ei suositellut yleistä maskinkäyttöä ja Yhdysvaltain CDC oli taipunut suosittamaan yleistä maskinkäyttöä vasta päiviä aikaisemmin. Tätä taustaa vasten varauksista huolimatta ECDC:n raporttia tulee pitää huomattavan (kangas-)maskimyönteisenä ollakseen länsimainen viranomaisasiakirja huhtikuun alusta.
- Eri maat tekivät vaihtelevasti omia päätöksiä maskien käytöstä. Osassa maista otettiin käyt- töön laaja suositus, samalla kun osa maista pidättäytyi antamasta tarkempia kasvomaskien käyttöä koskevia ohjeita
Pohjoismaisessa tarkastelussa tässä vaiheessa näytti siltä, etteivät muutkaan suosittele. Globaalissa tarkastelussa kuitenkin jo tässä vaiheessa normi oli maskien suosittaminen, vaatiminen tai maskien niin laaja käyttö, ettei niitä tarvinnut virallisesti suositella/vaatia.
- WHO muutti linjaansa 5. kesäkuuta. Uuden linjauksen mukaan kaikkia ihmisiä voidaan ohjeis- taa käyttämään maskia alueilla, joilla koronavirus on levinnyt laajasti, ja etäisyyksien pitäminen muihin on vaikeaa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun WHO suositteli maskien käyttöä oireetto- mille henkilöille alueilla, joissa koronan esiintyvyys on laaja.
Kun WHO:n suuri linja oli muuttunut, STM takertui suuren linjan sijaan siihen, päteekö WHO:n tilannekriteeri Suomeen.
- Vielä 5. kesäkuuta jälkeenkin WHO suositti, että lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetut maskit tulee säästää ensisijaisesti terveydenhuollon työntekijöille.
Tervahauta oli Helsingin Sanomissa suositellut juuri kangasmaskeja.
Viestintä kasvomaskien turvallisesta käytöstä
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön viestintäyksiköt tekevät työtä tiiviisti yhdessä. Yhteistyö on ollut mutkatonta, ja toiminut hyvin. Tavoitteena on ollut saada selkeät ja yhdenmukaiset viestit kansalaisille.
Mielestäni viestinnän yhdenmukaisuuden arvottaminen viestin sisällön totuudellisuuden yläpuolelle on tämän maskiasian keskeinen ongelma.
- Maskien käytöstä on ohjeistettu STM:n hallinnonalalla ensimmäisen kerran jo 3.4.2020, kun Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittä- miskeskus Fimea asiassa toimivaltaisina viranomaisina antoivat ohjeistuksen turvalliseen kas- vomaskien käyttöön. Tämän selkeän ohjeistuksen myös THL ja STM linkittivät sivuilleen
- Linkki tiedotteeseen: https://www.ttl.fi/itse-tehty-maski-ei-suojaa-koronavirukselta/
Tähän on valikoitu tiedote, jota ei poistettu, mutta tässä jätetään kertomatta, että Työterveyslaitos poisti sivuiltaan pikaisesti muuta suositustekstiä. Lisäksi pitää muistaa, että vaikka nyt STM yrittää tähän tiedotteeseen vetoamalla luoda jälkikäteiskuvan siitä, että maskeja olisi suositettu koko ajan, STM julkaisi tämän tiedotteen jälkeen 18. huhtikuuta tiedotteen otsikolla ”Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL eivät ohjeista kangasmaskien käytöstä julkisilla paikoilla liikuttaessa”. Kyllä ministeriö silloin on ollut maskivastainen tuolloin, kun se on kokenut tarpeelliseksi julkaista tiedotteen suosittamattomuudesta.
Työterveyslaitoksen, Tukes:n ja Fimean ohjeistus turvallisesta maskien käytöstä (3.4.2020)
- Muista, että tekemäsi maski ei ole henkilönsuojain. Maski ei suojaa käyttäjää koronavirukselta.
- Likainen maski voi olla viruksenlevittäjä.
- Maski saattaa suojata muita maskin käyttäjän hengitysteistä leviäviltä pisaroilta. Oireettoman taudinkantajan maskin käytöstä voi olla hyötyä esimerkiksi liikennevälineissä, kaupoissa jne, mutta siitä ei ole olemassa tieteellistä näyttöä.
- Maskin käytöstä huolimatta noudata liikkumisrajoituksia. Pysy kotona ja hoida vain välttämätön asiointi kaupassa. Jos olet karanteenissa, älä poistu kotoa. Pidä 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja pese kädet saippualla.
- Pue puhdas maski puhtain käsin.
- Pidä maski puhtaana: älä kosketa maskia käytön aikana
- Riisu maski koskettaen vain sen kiinnitysnauhoihin ja laita maski suoraan pesukoneeseen tai muovipussiin. Pese kädet ja pese maski joka käytön jälkeen. Maski on pestävä 90 asteessa.
- Muista, että esimerkiksi maskin koskettelu lisää epäpuhtauksia hengitysteiden edessä. Väärinkäytetystä maskista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
- Käytön aikana maskia ei voi riisua pois tai kaulalle ja esimerkiksi juoda tai syödä.
- Tee maski ohuesta kankaasta ja käytä useampi kerros kangasta. Esimerkiksi lakanakangas on hyvä materiaali. Varmista, että jaksat hengittää hyvin maski yllä.
- Huomaa, että kostunut maski läpäisee mikrobeja kuivaa helpommin.
- Älä tuputa maskin käyttöä kenellekään. Sydän- ja verenkiertosairauksien, astman tai keuhkoahtaumataudin oireet voivat olla este käyttää suu-nenäsuojainta. Likainen maski voi aiheuttaa terveyshaitan.
Tämä lista painottuu kokonaan potentiaalisiin ongelmiin. Viimeisessä kohdassa varoitetaan eri sairauksien olevan este. Kansainvälisen vertailun vuoksi nostan esiin Yhdysvalloista seuraavan kohdan ABC Newsin 20. heinäkuuta päivätystä jutusta (kursivointi minun):
"People with underlying chronic lung disease, such as COPD or asthma, should be able to wear a non-N95 facial covering without it affecting their oxygen or carbon dioxide levels," Dr. Albert Rizzo, chief medical officer for the American Lung Association, told ABC News, adding that "masks have no detrimental effects, even in patients with chronic lung disease."
Miamin yliopistossa mitattiin maskien happi- ja hiilidioksiditasovaikutuksia keuhkoahtaumatautipotilailla eikä mittaamalla löydetty ongelmaa.
Hallituksen selvitys kasvomaskien käytöstä
- Osana Valtioneuvoston periaatepäätöstä koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi hallitus linjasi 6.5.2020, että kasvomaskien käytöstä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä kertynyt tieteellinen näyttö selvitetään.
- Selvitys perustui sen hetkiseen aineistoon ja johtopäätökset eivät tukeneet laajan maskisuosituksen antamista.
- Hallitus linjasi neuvottelussaan 3. kesäkuuta kasvosuojien käytöstä. Linjauksen mukaan koronavirustilanteessa ensisijaista on noudattaa riittäviä fyysisiä etäisyyksiä sekä hyvää käsi- ja yskimishygieniaa tartuntojen ehkäisemiseksi.
- Hallitus ei antanut yleistä suositusta kasvosuojusten käytöstä, mutta katsoi, että suojusta voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi paikoissa ja tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi joukkoliikenteessä ruuhka-aikoina, joissa etäisyyksiä ei voida järjestää ja joissa vietetään pidempiä aikoja.
- Samalla todettiin, että epidemiatilanteen muuttuessa hallitus arvioi kasvosuojusten käyttösuositusta uudelleen.
- Kuten kaikessa muussakin koronaan liittyvässä, myös kasvomaskien osalta tieto on lisääntynyt. Epidemiatilanteen heiketessä elokuussa annettiin suositus kasvomaskien käytöstä
Selvityksen toteutus:
- STM:n tilaamassa maskiselvityksessä ei arvioitu maskien riittävyyttä, vaan pyrittiin selvittämään tieteellisen kirjallisuuskatsauksen avulla maskien käytön tutkimuksilla todettu hyödyllisyys tällaisessa virustaudissa.
- Katsaus toteutettiin suorahankintana. Laadukkaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen laatiminen edellyttää erityisosaamista. Lisäksi katsauksen aikataulu oli tiukka. Katsauksen hankintaa varten tehdyssä toteuttajien kartoituksessa kriteereinä olivat sekä katsauksen laatu, että aikataulu. Toimeksiannosta tehtiin sopimus Summaryxin Oy:n kanssa. Symmaryx on yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa tietoa menetelmien ja käytäntöjen vaikuttavuudesta, kustannuksista ja käyttöönoton vaatimuksista. Esimerkiksi Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto on käyttänyt aiemmin tätä tahoa systemaattisten katsausten laatimisessa.
- Selvityksessä kasvosuojuksilla tarkoitetaan kaikkia kasvoja peittäviä suojuksia.
Tässä jätetään kertomatta, että ”tieteellinen näyttö” rajattiin tarkoittamaan influenssankaltaisia tartuntoja koskevia satunnaistettuja kontrolloituja kokeita, joista oli kirjoitettu kourallisella eurooppalaisia kieliä (käytännössä englanniksi). Tällöin rajattiin pois tartuntoja koskevat tieteellisinä artikkeleina julkaistut tapausanalyysit. (Kuten esim. tapausanalyysi, jossa maski suojasi käyttäjiään sikainfluenssatartunnalta lentokoneessa. Mask4All-vapaaehtoisryhmä oli jo laatinut kirjallisuuslistan, josta näitä tapausanalyyseja olisi voinut poimia luettavaksi. Lähetin itse linkin listaan ministeriöön 9. toukokuuta 2020. Tieteellisen artikkelin muotoon kirjoitettu kirjallisuuskatsaus olisi ollut käytettävissä jo huhtikuun puolivälissä. Tosin vertaisarvioimattomana, mutta vertaisarvioimattomana STM:n tilaamaansa katsaustakin käytti.) Lisäksi rajattiin pois maskien suodattavuuden mittaaminen. Influenssankaltaisten sairauksien tartunnan tutkimisesta saatujen tutkimustulosten soveltuvuus SARS-CoV-2:een on olettama, jota ei katsauksessa kyseenalaisteta.
Todistevaatimuksen taso asetettiin siis lääkkeen tai rokotteen hyväksynnältä edellytettävälle tasolle. Tässä on se ajatusvirhe, että tehon näyttämiseltä vaadittavan todistetason pitäisi riippua odotettavasta haittariskitasosta. Maskien tapauksessa ei kehon sisään panna mitään vierasaineita ja jo osittaisesta tehosta on väestötasolla hyötyä, joten todistevaatimustaso oli asetettu tarpeettoman korkealle.
Lisäksi pitää muistaa, että käytännön syistä tai eettisistä syistä joka asiasta ei voi järjestää satunnaistettua kontrolloitua koetta. Tästä syystä on turha edes odottaa väestötason satunnaistettua kontrolloitua koetta maskien vaikutuksesta pandemiassa. Satunnaistetun kontrolloidun kokeen puute ei kuitenkaan ole osoitus intervention tarpeettomuudesta. Suosittelen kaikille tutustumista kahteen The BMJ:ssä (entinen British Medical Journal) julkaistuun satunnaistettujen kontrolloitujen kokeiden rajoitteita demonstroivaan artikkeliin laskuvarjojen tehosta interventiona kuolemalle lentokoneesta hypättäessä. Aluksi kirjallisuuskatsaus, jossa todetaan:
Results We were unable to identify any randomised controlled trials of parachute intervention.
Conclusions As with many interventions intended to prevent ill health, the effectiveness of parachutes has not been subjected to rigorous evaluation by using randomised controlled trials. Advocates of evidence based medicine have criticised the adoption of interventions evaluated by using only observational data. We think that everyone might benefit if the most radical protagonists of evidence based medicine organised and participated in a double blind, randomised, placebo controlled, crossover trial of the parachute.
Ja sitten vielä myöhempi satunnaistettu kontrolloitu koe, jossa todetaan:
Results Parachute use did not significantly reduce death or major injury (0% for parachute v 0% for control; P>0.9). This finding was consistent across multiple subgroups. Compared with individuals screened but not enrolled, participants included in the study were on aircraft at significantly lower altitude (mean of 0.6 m for participants v mean of 9146 m for non-participants; P<0.001) and lower velocity (mean of 0 km/h v mean of 800 km/h; P<0.001).
Conclusions Parachute use did not reduce death or major traumatic injury when jumping from aircraft in the first randomized evaluation of this intervention. However, the trial was only able to enroll participants on small stationary aircraft on the ground, suggesting cautious extrapolation to high altitude jumps. When beliefs regarding the effectiveness of an intervention exist in the community, randomized trials might selectively enroll individuals with a lower perceived likelihood of benefit, thus diminishing the applicability of the results to clinical practice.
Palataan STM:n asiakirjaan:
Selvityksen tekijöiden kommentit
- Selvityksen tekijä emeritaprofessori Marjukka Mäkelä pitää hallituksen maskisuosituksia hyvinä.
- Hän kertoo, että maskiselvitys tarjosi mahdollisimman luotettavan näytön maskien vaikuttavuudesta väestön käytössä. Siksi selvitykseen haluttiin katsaus julkaistuista satunnaistetuista tutkimuksista. Niitä oli tuolloin olemassa viisi kappaletta
- Mäkelä täsmentää, että ministeriön selvityspyyntö koski nimenomaan kasvomaskeja – kirurgi- sista maskeja, kotitekoisia maskeja ja muita – ei FFP2- ja FFP3-suojaustasojen järeämpiä mas- keja.
- Mäkelä kiistää jyrkästi oppositiopuolueiden vihjailut siitä, että hänen tekemänsä maskiselvitys olisi ollut poliittisesti ohjailtu. Hän toteaa, että ministeriö teki aivan normaalin tilauksen.
- Iltasanomat: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006665613.html
Viitatussa jutussa sanotaan:
Väestön käytössä julkisilla paikoilla maskeista ei tutkimusten valossa näytä olevan hyötyä, Mäkelä summaa. Tätä taustaakin vasten Mäkelä pitää nyt annettuja maskisuosituksia hyvinä.
Eli Mäkelä pitää kiinni siitä, että tutkimusten valossa ei näytä olevan hyötyä, mutta silti nyt on hyvä suosittaa. Jälkimmäinen osa on muuttunut siitä ajasta, jolloin Mäkelä otti kantaa Helsingin Sanomissa ohittamalla The Lancetissa julkaistun meta-analyysin lähdeartikkelit toiseuttamalla Aasiaa:
Mäkelän mukaan tämä ja kotitutkimukset eivät kuitenkaan anna kovin vahvaa näyttöä sen puolesta, että julkisissa tiloissa käytettynä maskeista olisi Suomessa jotain hyötyä.
”Lisäksi nämä tutkimukset on tehty Kiinassa ja Vietnamissa, joissa väestötiheys on korkea ja maskin käyttö julkisuudessa on tavallista. Ihmiset varmaan osaavat käyttää niitä toisin kuin meillä. Nämä kontekstitekijät vaikuttavat siihen, voidaanko näitä havaintoja siirtää Suomeen.”
Selvityksen hankinnassa ei tarvinnut ilmaista selvityksen tekijälle polittiista ohjausta. Pelkkä menetelmärajaus oli riittävä varmistamaan tuloksen.
- Terveyden hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoo HS:lle sähkö- postitse, ettei häntä ole painostettu poliittisesti olemaan ilmaisematta näkemystään mas- keista.
- ”Ei ole painostettu poliittisesti olemaan ilmaisematta asiantuntijanäkemystäni. Minulla ei ole tähän asiaan tämän enempää kommentoitavaa”, Tervahauta viestittää.
- HS: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006666321.html
Tässä ollaan asian vieressä monella tapaa. Ensinkin Tervahauta ei ole maskiselvityksen tekijä, joten nämä kohdat ovat väärän otsikon alla. Toiseksi, tässä esitetään vasta-argumenttia asiaan, joka näyttää olevan niin herkkä, ettei sitä ole koko asiakirjassa mainittu: Siis sitä, että kun Tervahauta oli Helsingin Sanomissa suosittanut kangasmaskeja, STM leimasi tämän yksityisajatteluksi ja sai THL:n julkaisemaan kanssaan yhteisen suosittamattomuustiedotteen, jossa oli suosittamattomuuden lisäksi pelottelua, jolle ei löytynyt perusteasiakirjoja ministeriöstä eikä THL:ltä. Kolmanneksi, olennainen kysymys ei ole, onko Tervahautaa painostettu olemaan ilmaisemasta omaa näkemystään, vaan se, miksi ministeriölle oli niin tärkeää korostaa (tiedotteen muodossa), ettei Tervahaudan näkemys ollut THL:n kanta. STM:n pallukkalistassa ei vaivauduta mainitsemaan, että THL olisi halunnut tiedottaa keväällä maskien käytöstä, mutta STM torppasi aikeet.
Aikajana:
- 16.3. Suomi on poikkeusoloissa ja valmiuslaki otetaan käyttöön
- 3.4. Tukes, Fimea ja Työterveyslaitos ohjeistivat turvallisesta kasvomaskien käytöstä ensimmäi- sen kerran
Samana päivänä Yhdysvalloissa CDC alkoi suosittaa maskin käyttöä. Muutenkin tästä välistä puuttuu olennaisia tapahtumia:
Palataan STM:n aikajanaan:
- 6.5. Osana Valtioneuvoston periaatepäätöstä koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi hallitus linjasi, että kasvomaskien käytöstä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä kertynyt tieteellinen näyttö selvitetään.
Aikajanalta puuttuu taas olennaisia asioita:
Takaisin STM:n aikajanaan:
- 3.6. Hallitus linjasi neuvottelussaan kasvosuojien käytöstä. Linjauksen mukaan koronavirustilanteessa ensisijaista on noudattaa riittäviä fyysisiä etäisyyksiä sekä hyvää käsi- ja yskimishygieniaa tartuntojen ehkäisemiseksi. Hallitus ei antanut yleistä suositusta kasvosuojusten käytöstä, mutta katsoi, että suojusta voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi paikoissa ja tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi joukkoliikenteessä ruuhka-aikoina, joissa etäisyyksiä ei voida järjestää ja joissa vietetään pidempiä aikoja. Samalla todettiin, että epidemiatilanteen muuttuessa hallitus arvioi kasvosuojusten käyttösuositusta uudelleen.
Mainitsematta jää Kumpulaisen kommentti ”Olisihan vaihtoehtona ollut myös se, että [maskit] voisi kieltää”, joka kuvastaa erinomaisesti STM:n asennetta tuolta ajalta.
- 5.6. WHO suositteli ensimmäisen kerran maskien käyttöä oireettomille henkilöille alueilla, joissa koronan esiintyvyys on laaja.
- 13.8. elokuussa tautitilanne muuttui, ja nähtiin ensimmäiset merkit suotuisan trendin kääntymi- sestä. THL antoi maskisuosituksen vastauksi tilanteen kehittymiseen ja lisätoimien tarpeeseen hallituksen 3.6. tekemien linjausten mukaisesti.
Kaikenkaikkiaan tämä STM:n asiakirja antaa valikoivuudessaan harhaanjohtavan kuvan STM:n suhtautumisesta maskeihin elokuuta edeltävällä ajalla. Mielestäni tällainen valikoivuus ei ole soveliasta ministerin toisille ministereille antamassa selvityksessä.
Mutta miksi enää jauhaa tästä? Eikö asia ole loppunkäsitelty ja gate ohi? Ei ole. Aivan hämärät maskilinjaukset ovat vielä aktiivisina alle 15-vuotiaiden osalta THL:n puolelta ja esim. Helsingin kaupungin puolelta varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen henkilökuntaa koskien.
ECDC suosittaa maskeja jo 5-vuotiaiden lasten parissa työskenteleville aikuisille. (Huom! Ks. primary schooling määritelmä linkitetystä asiakirjasta.) ECDC suosittaa maskeja koulussa oppilaille 12-vuotiaasta lähtien (ks. secondary schoolin määritelmä em. asiakirjasta). WHO suosittaa maskeja aikuisten ohjein 12-vuotiaasta ylöspäin ja harkinnanvaraisesti maskeja jo 6-vuotiaasta ylöspäin, ja 6 vuoden raja on jo käytössä joissakin EU-maissa.
THL väittää, että sen 15 vuoden ikäraja ”perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan tautikeskuksen (ECDC) suosituksiin ja näiden taustalla olevaan tutkimusnäyttöön”. Kuitenkaan 12 vuotta korkeampi alaikäraja ei ole ECDC:n ja WHO:n suositusten linjassa. Ei näytä vielä loppuunkäsitellyltä.